Takana vuosi ilman olohuonetta ja erityisesti ilman sohvaa. Alkuun eksoottiselta tuntunut kokemus muuttui aika nopeasti rasittavaksi kuormitustekijäksi. Koska jos ei ole olohuonetta, ei oikein ole paikkaa jonne perhe yhteistä aikaa viettämään ryhtyisi. Lattialla tai vaihtoehtoisesti keittiön pöydän äärellä ajan viettäminen ei toistuvana ilmiönä kauaa kiinnosta. 

Mutta nyt, sohva on saapunut. Tämän kohokohdan rinnalla on loppujen lopuksi sivuseikka siinä, että yhden muuttuneen kustannusseikan johdosta uuden sohvan hankinta jäi hamaan tulevaisuuteen ja entinen sohvamme sai jatkoaikaa uudessa kodissa. Pääasia että nyt on sohva, – perheen kokoontumiskeskus. 

Siitäkös otettiin heti ilo irti! Päiväunia torkkuen, pikkupojat sohvatyynyillä hyppien (säännöt olivat siis vuoden mittaan unohtuneet!) ja tottakai myös vaikka tv:tä katsellen. Onhan esim. uutisten katselu on paljon mukavampaa sohvalla istuen kuin risti-istunnassa lattialla tai keskellä tyhjää olohuonetta keittiökakkaralla kököttäen. 

Onhan tuo vanha sohva kohlo, ihan väärän mallinen, huonon värinen ja kulahtaneen oloinen – mutta siinä on pehmeää! Ja perhe löytää sinne! Siinäpä ne tärkeimmät 💕 Heti ensimmäisenä iltana olikin heti ruvettava visailemaan Buzz-peliä. Niin ikään vanha peli, mutta vuosien tauon jälkeen niin hyvää yhteistä ajanvietettä. 

  
Kuten eräs tuttavaperhe aikoinaan paikallislehdessä onnistuneesti totesi: ”Ei sillä ole merkitystä mitä tehdään, pääasia että ollaan yhdessä”. Respect! 

Advertisement