Lapsiperheen arki on monelle lukijalle tuttua, osalle omakohtaisina kokemuksina ja osalle ystävien/tuttujen kautta havainnoituna. Mielenkiintoinen kapitteli kaikessa ihanuudessaan ja kuormittavuudessaan. Miten ihanalla asialla voikin olla niin vastakkaiset ominaisuudet? 

Netin syvistä uumenista olen löytänyt voimaannuttavan blogin ”Nakit ja mutsi”  Siellä bloggaaja kirjoittaa ihanalla rempseydellä ja rehellisellä  asenteella lapsiperheen kommeluksista ja äidin ruuhkavuosista. Voi kunpa osaisin itsekin kirjoittaa yhtä innostavasti! (Psst! em. blogi on äänestettävänä Inspiration blog awardseissa, käykää äänestämässä!)

Arki on aika tyypillisesti suorittamista, jota voi toki tehdä innostuksen vallassa tai vähemmän innostuneena. Suorittamista anyway, tehtävää toinen toisensa perään. Lapsiperheessä arki kulkee ruuanlaitosta, pyykinpesun ja siivouksen kautta aamu- ja iltatoimiin ja jos ei kaikissa, niin ainakin  isossa osassa noiden eri suoritteiden välissä on erinäköisten kähnäysten selvittäminen. Kun perheessä on sekä isoja että pieniä muksuja, on vaatimuksetkin hyvin erilaisia ja välillä ristiriitaisiakin.  Siinä sitten venyttelet milloin kenenkin hermoja tilanteen ratkaistaksesi. Vaikka osaavat he olla aivan ihaniakin, esimerkiksi kömpiessään syliin takkatulta katsomaan ja kysellessään sen seittemäntoista kysymystä takkatuleen liittyen. 

  

 

Vaikka olen itsekin sitä mieltä että arjesta pitäisi tehdä juhlaa pieniä arjen helmiä löytäen, on vaan joskus isomman ”latauksen tarpeessa”. Kaikesta arjen ihanuudesta huolimatta, jokainen varmasti kaipaa ajoittain irtiottoa, omaa aikaa, tavalla tai toisella. Joskus irtiotot on helpompia toteuttaa ja joskus taas haastavampia, ja joka ikisellä meistä toteutuksiltaan erilaisia, sellaista se elämä kai on?  Jos toteutukset jää harvemmiksi, on odotukset irtiottoja kohtaan sitäkin suremmat. 

 Arki on kaikessa tylsyydessään kuitenkin kuin vakaa peruskallio. Asia, joka luo turvaa ja tuttuutta tuomalla ennakoitavuutta elämään. Siitä huolimatta ”korkkarit kattoon” ilta tulee joskus enemmän kuin tarpeeseen! Ilta, jolloin pääset ystäväporukassa viihteelle ilman suorituspaineita ja velvollisuuksia. On vain sinä, kaverit ja ilta. Ensin Kelan keikkaa kuunnellen ja sitten kaupungin keskustan sykettä hengittäen. 

Onkos joku muu tutuista lähdössä niin sanotusti radalle  tulevana viikonloppuna? 

Mainokset