Jouluun on reilu viikko, 10 päivää tarkalleen ottaen. Ympärillä, kauppoissa, toreilla ja työpaikoilla joulukiireet hektisimmillään. Omat työkiireet ovat olleet pelastus tähän asti, niihin on voinut hyvin hukuttaa orastavan jouluahdistuksen ja kieltäytyä ajattelemasta joulun lähestymistä. 

Tällä hetkellä ainoa joulutoiveeni on että joulu olisi jo ohi. Tässä joulussa ei ole mitään hyvää tai mitään odotettavaa. Kelikin on ihan surkea, siitäkään ei ole vetoapua joulufiiliksen etsimisessä. Joulu buukataan tässä kamalassa kaksiossa, isäntä on koko joulun töissä ja ulkonakaan ei ole mitään tekemistä kun uimapuku siellä tarvittaisiin. Aikaa ei voi tuhlata edes sukuloimalla tai ystävillä vierailemalla kun eihän jouluna ihmisiä saa häiritä – perhejuhla kun on. 

Eikä muuten helpota yhtään kun todetaan että ihan kohta pääsette muuttamaan, kohta helpottaa. Huoh. Joo joo. Tällä hetkellä silläkin saralla muutama takapakki, aikataulut hyppää eteenpäin että klops vaan. Ei tullut kalusteet tontille joulukuun puolivälissä – tai puuseppä kyllä olis ollu valmis, mutta talolla tilanne ei. Ja puuhellan huuva, siitä riittäis tarinaa omaksi postauksekseen asti. 

Tämä joulubiisi tuo tipan silmään; joulumaa on lähempänä kuin arvammekaan – mutta miten sen täältä vastoinkäymisten alta saa kaivettua? 

Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä, mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.

Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha -Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.

  
Kuva lainattu täältä 

Mainokset