Avainsanat

Joulun aika on käynnistymässsä, postikortteja askarrellaan  ja kirjoitellaan, facebookki on tulvillaan innostuneita hihkaisuja jouluvalmistelujen etenemisestä. Kaupatkin ovat jo täynnä jouluhärpäkettä, glögiä ja joulusukkaita – hyllykaupalla. 

  

Ja millainen fiilis itsellä? Hyvin alavireinen, sillä nyt huomaan sen iskeneen – nimittäin jouluahdistuksen. Edessä on väliaikaisasumisen ehkä pahin koetinkivi, ja sen nimi on joulu. 

Ison perheen majoittaminen 60m2 kaksioon on haaste arkenakin ja tämä haaste kasvaa silmissä, kuin exponentiaalisesti tärkeän juhlapyhän aikana. Jos asuntoon ei mahdu sohvaa eikä sohvapöytää, ei sinne voi mahtua jouluvieraita eikä joulukuuusta. Jos tavaroista 55% on jouduttu säilömään erilliseen, vuokrattuun varastoon, ei asuntoon voi mahtua joululahjojakaan joita lapset eniten odottavat. Jos muuttamisen edellä on pakotettu tyhjentämään pakastimen ja minimoimaan kylmäsäilytystä vaativat elintarvikkeet, ei voi edes ajatella kolmipäiväisen joulun ruokien mahtuvan tähän parinkymmenen litran ”on-off” -jääkaappiin (joko liian lämmin tai sitten pakastaa salaatit ja perunatkin pilalle).

Suunnittelimme viettävämme erilaisen joulun. Joulun ilman jouluhössötystä, ilman paketteja mutta yhteiseen aikaan panostamalla astumalla valmiiseen jouluun parin vuorokauden jouluristeilyllä. Kunnes vuorotyöläisen arki toi todellisuuden esiin; toinen vanhemmista on joulun töissä, eli matkasuunnitelma on peruttu. 

Älkääkä nyt ymmärtäkö väärin, vuorotyö on mielestäni likimain paras työaikamuoto, muun muassa joustavuuksineen, mutta tasapuolisuuden nimissä ei aina voi olla pyhinä lomilla. Yleensä se ei harmita, päinvastoin, mutta ei tämä asumisahtauskaan ole vakiotilanne. Sattumien summa ja eri tekijöiden yhteisvaikutusta koko patti-tilanne. 

Ensimmäistä kertaa joudun toteamaan ääneen; voi kumpa joulu olisi jo ohi. Vappua voidaan sitten juhlia vaikka miten suuresti! 

Mainokset